TIIMITYÖN KULMAKIVET

DIALOGIN MERKITYS

Dialogi ei tarkoita, että keskustelun pitäisi olla samanmielistä, vaan tarkoituksena on tuoda avoimesti esille keskustelijoiden mahdollisesti hyvinkin erilaisia ajatuksia käsiteltävään teemaan liittyen. Ajatuksena on, että erilaisten näkemysten ja mielipiteiden ”törmäyttäminen” ja niistä syntyvät keskustelut ovat se mikä tuottaa. 

Huomionarvoista kuitenkin lienee, että dialogissa ei ole tarkoituksena oman näkemyksen oikeaksi osoittaminen, vaan oleellista on oppiminen ja ymmärryksen, erityisesti yhteisen ymmärryksen lisääntyminen. 

Yksi dialogia haittaava elementti onkin liiallinen tietäminen tai oikeassa olemisen tarve. Lähtökohtana olisi hyvä olla, että omat ideat ja ajatukset ovat vähemmän kuin täydellisiä ja niitä tutkitaan ja kehitetään yhdessä.

Dialogi voi olla vapaamuotoista ”kahvipöytäkeskustelua” ja tämäkin voi joskus olla hyvin tuottavaa. Toisaalta ammattimaisessa keskustelussa olisi syytä tiedostaa mihin sillä dialogilla pyritään, eli puhutaan tavoitteellisesta keskustelusta. 

Yllä olevaan viitaten dialogi tarvitsee usein kaverikseen toimeenpanokyvyn. Työnohjauksissa, coachauksissa ja valmennuksissa kysynkin usein, että mikä on muuttunut (suhteessa tavoitteisiin).

TIIMITYÖ

Erilaisten tulevaisuuden työelämää käsittelevien tutkimusraporttien mukaan työ muuttuu yhä enemmässä määrin sen luonteiseksi, että vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot nousevat merkittävään rooliin ongelman ratkaisussa, innovoinnissa ja uuden luomisessa.

Toisin sanoen ongelmat ovat usein sen luonteisia, että ne eivät ole kenenkään yksin ratkaistavissa ja toisaalta tekoäly ottaa yhä enemmässä määrin hoitaakseen työt, joissa ei tarvita vuorovaikutusta ja luovuutta.

Jo oppivan organisaation periaatteisiin kuuluu, että tiimi ei ole sen jäsentensä yhteen laskettu summa, vaan paljon enemmän. Ja sama pätee sidosryhmien kanssa toimimiseen; yhteistyö tuottaa. 

Ja se tulee dialogin kautta. 

Vai mitä hyötyä on tiiminä työskentelystä ja tiimin jäsenten erilaisesta osaamisesta ja erilaisesta tavasta ajatella, jos aitoa dialogia ei pystytä käymään?

Ja miksi dialogia ei pystyttäisi käymään?

Yksi on tietenkin se, ettei siihen olla totuttu. Tämä on oppimiskysymys ja verrattain helppo hoitaa kuntoon; ruvetaan harjoittelemaan.  

Sitten on niin sanottu psykologinen turvallisuus, jonka puute työyhteisössä on merkittävä haitta ja moniulotteisempi este dialogille. 

PSYKOLOGINEN TURVALLISUUS 

Googlen laajaa keskustelua herättäneen aristotle-tutkimuksen mukaan menestyksekkäitä tiimejä yhdistää tiimin jäsenten kokemus siitä, että he voivat sanoa omia ajatuksiaan ja kertoa kokemuksistaan ja tunteistaan ilman pelkoa siitä, että he joutuisivat jotenkin nolatuksi, epäsuosioon tai kohtuuttoman kritiikin kohteeksi.

Toisin sanoen he voivat käydä dialogia ilman pelkoa, että siitä seuraa heille jotain epämieluisia seuraamuksia. 

Alla muutama kysymys liittyen työyhteisön psykologiseen turvallisuuteen.

Uskalletaanko omia näkemyksiä esittää, vaikka ne olisivat ehkä radikaalejakin tai ristiriidassa yleisen näkemyksen tai esimiehen näkemyksen kanssa?

Joutuuko omaa osaamistaan ja ammattitaitoaan jatkuvasti todistelemaan muille?

Kokeillaanko uusia juttuja rohkeasti?

Miten työpaikalla suhtaudutaan virheisiin tai epäonnistumisiin?

Kaiken pohjana tulisi olla, että ihmiset kunnioittavat toisiaan ja arvostavat toisen mahdollisesti erilaista tapaa ajatella ja työskennellä. 

LOPPUKOMMENTIT

Toisissa tiimeissä on ehkä kuormittavastakin työstä huolimatta rento ja hyvä ilmapiiri, missä voi olla oma itsensä ja työskennellä vahvuuksiensa pohjalta, kun taas jossain toisessa tiimissä on jopa hieman ahdistava ilmapiiri, joissa saa jännittää tekemisiään ja sanomisiaan.

Ja kun asioista ei puhuta yhteisesti, niin sitten niistä kuitenkin puhutaan jonkun tai joidenkin kanssa; tulee ”kuppikuntia”, mikä lisää jännitteitä entisestään. Sitten tulee sairaspoissaoloja, suurta henkilöstövaihtuvuutta, joka taas lisää kuormitusta ja jännitteitä ja noidankehä on päällä.

Yllä oleva kuvaus on tietenkin ääriesimerkki eikä psykologisen turvallisuuden ja dialogin puute aina johda kauhuskenaarioihin.

Mutta olisi toki suotavaa, että työssä tiimi olisi voimavara eikä kuormitusta aiheuttava tekijä. Ja niin kuin todettu, niin tässäkin kohtaa hyvinvointi ja tuottavuus kulkevat käsi kädessä.

Seuraavassa blogikirjoituksessa enemmän mitä tälle kaikelle voi tehdä.

LÄHTEET:

The New York Times: What Google Learned From Its Quest to Build the Perfect Team. 2016.

Pekka Holm. DIALOGISUUS TYÖNOHJAAJAN OSAAMISENA.

Studentwork. TOP 10 -TAIDOT TULEVAISUUDEN TYÖELÄMÄSSÄ. 2019.